Miten kyselytutkimus kannattaa laatia?

Kirjoitettu: elokuu 1, 2016 | Kuuluu aiheeseen: Talous | Ei kommentteja »

 

Kyselytutkimuksen tarkoituksena on saada valitulta joukolta vastauksia tiettyihin samoihin kysymyksiin. Yleensä tutkimuksen kohteena on otoksella valittu kohderyhmä jostain perusjoukosta. Kohderyhmä voi olla suurikin. Yleisin tapa tehdä kyselytutkimus, on tehdä se kyselylomakkeella. Tällöin joudutaan miettimään todella tarkkaan kyselyyn liittyvät asiat ja kysymysten asettelu. Jokaisen kyselyn vastaajan tulee ymmärtää kysymys täysin samalla tavalla ja siihen on pystyttävä vastaamaan yksiselitteisesti sekä empimättä. Yksi tärkeimmistä asioista kyselytutkimuksen laadinnassa on siis kyselyn selvyys.

Suunnittelu

Kyselytutkimuksen suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan kohderyhmän edustajia. He pystyvät kertomaan mikä on heidän kannaltaan tarkoituksenmukaista ja millä tavalla asiat kannattaa esittää.

Esitestaus

Kyselylomakkeen esitestaus on todella tärkeää, sillä se auttaa poistamaan turhat kysymykset sekä korjaamaan epäselvät kysymykset. Kyselyn korjattavuus täytyy myös olla helppoa, jotta koodaus ja taulukointi pystytään kyselyn jälkeen hoitamaan hyvin. Testausvaiheessa tähänkin asiaan pystytään vielä vaikuttamaan. Esitestaus kertoo myös sen, että kuinka suureen määrään kysymyksiä vastaajat ovat motivoituneita vastaamaan.

Taustatiedot

Taustatietoja kannattaa kysyä vain sen verran kun on oikeasti tarpeellista. Pelkästä uteliaisuudesta ei kannata asioita kysellä, sillä liian suuri määrä kysymyksiä uuvuttaa vastaajat. Demografisia muuttujia eli vastaajien henkilöllisyyttä koskevia tietoja kysytään sen verran kuin niiden todellinen tarve on. Henkilötietojen keräämisen tulee perustua oikeaan tiedon tarpeeseen sekä niihin tietoihin, jotka ovat aiemmissa tutkimuksissa osoittautuneet tärkeimmiksi. Yleensä taustatiedoissa kysytään vastaajan sukupuoli, ikä, paikkakunta, koulutus ja ammatti. Myös perheenjäsenten lukumäärää kysytään usein. Taustatietojen sijaintia lomakkeella täytyy miettiä huolellisesti. Jos tiedot kysytään heti lomakkeen alussa, niin kyselystä tulee vastaajalle paljon henkilökohtaisempi olo ja joskus kysely saattaa tuntua jopa hyökkäävältä. Joissain tilanteissa lomakkeen loppukaan ei ole hyvä paikka taustakysymyksille, sillä silloin vastaajan motivaatio on saattanut jo hiipua.

Kysymykset

Kyselytutkimus voidaan toteuttaa erilaisia kysymyksiä käyttämällä. Avoimissa kysymyksissä kysytään kysymys ja jätetään tyhjä tila vastausta varten. Monivalintakysymyksissä on valmiit numeroidut vaihtoehdot, joista vastaaja merkitsee yhden tai useamman vaihtoehdon. Lisäksi on vielä olemassa asteikkoihin eli skaaloihin perustuva kysymystyyppi, jossa esitetään väittämiä ja vastaaja valitsee sen vaihtoehdon, että kuinka vahvasti hän on samaa mieltä tai eri mieltä kuin esitetty väittämä. Tällaisten kysymysten toteuttamiseen on olemassa erilaisia asteikkoja.

Spesifiset kysymykset ovat parempia kuin yleiset kysymykset, joten kysymykset kannattaa rajata niin hyvin kuin on mahdollista. Lyhyet kysymykset ovat parempia kuin pitkät kysymykset. Aina kannattaa kysyä vain yhtä asiaa kerrallaan, sillä kaksoismerkitys-kysymykset saattavat johdattaa vastauksia väärään suuntaan. Ammattitermejä ja johdattelevia kysymyksiä kannattaa välttää. Lisäksi kysymysten järjestyksellä on myös merkitystä; kannattaa laittaa kyselyn alkuun yleisemmät kysymykset ja loppuun spesifiset kysymykset.



Leave a Reply