Rakentamisen energiatehokkuus

Kirjoitettu: kesäkuu 3, 2013 | Kuuluu aiheeseen: Koti, Rakentaminen, Tekniikka | Ei kommentteja »

enregiatehokasRakentamisen energiatehokkuus on viime aikoina ollut hyvin paljon palstatilaa saanut keskustelunaihe, koska rakentamisen energiatehokkuusmääräykset ovat muuttuneet viime vuosina useita kertoja. Tästä syystä ajattelin kirjoittaa kannanoton, tai ainakin selvityksen käsitteistä. Energiatehokkaalla rakentamisella tarkoitetaan sitä, että matalaenergiarakennuksen lämmitysenergian kulutus on vähintään 50% pienempi kuin Suomen rakentamismääräyskokoelman vähimmäisvaatimusten mukaan toteutettu niin sanottu normaalitalo. Tai tämä on VTT:n määritelmä matalaenergiatalolle. Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelman määritelmän mukaan matalaenergiatalo on talo, joka on suunniteltu siten, että ominaislämpöhäviö on korkeintaan 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä. Maallikolle järkevämmältä kuulostaa VTT:n määritelmä, tosin ainakin henkilökohtaisella tasolla luotan enemmän VTT:n tekemään tutkimustyöhön, kuin ympäristöministeriön niin sanottuihin asiantuntijoihin. Se mielipiteistä, jatketaan eri rakentamisratkaisuitten energiatehokkuuden käsittelyllä.

Massiivirakentaminen vs. elementtirakentaminen

Yleinen uskomus on se, että massiivirakentamisella, eli siis kivestä tai hirrestä tekemällä ei voi saada energiatehokasta ulkoseinää, mutta ainakaan hirren kohdalla tilanne ei ole tämä. Tyypillisesti matalaenergiatalon määrittelyyn ei oteta huomioon rakennuksen rakenteiden luonnollisia ominaisuuksia. Esimerkiksi hirsiseinä varaa auringon lämpöä huomattavasti tehokkaammin, kuin teolliset seinäelementit. Hirsirakentamisen puolesta puhuu esimerkiksi Honkarakenteen kehittämä Honka Fusion sekä Honka Lowe hirsiseinä, joka kestää tulta pitkään, varaa lämpöä, hengittää, mutta on myös energiahävikin osalta erittäin tehokas. Hirsirakentamisen etuna on myös se, että vaikka hirsirakenteen hävikki saattaa olla suurempi kuin elementtirakenteen, hengittää hirsirakenne paremmin ja näin ollen ilmanvaihtoon ei kulu niin paljon energiaa. Tiiviiden passiivitalojen ongelmaksi on muodostunut juuri se, että koska rakennus ei hengitä, korostuu ilmanvaihdon rooli sisäilman laadun säilyttämisessä.

Lisää voit erilaisista energiatehokkuuteen vaikuttavista rakennusteknisistä asioista lukea alla olevista linkeistä.

http://www.honka.fi/honka-omakotitalot

http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster5_metsa_kemia_ymparisto/Nieminen.pdf

http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma



Leave a Reply